Kouluravintola Sudennälässä ruoka maistuu ja pöydistä kuuluu iloinen puheensorina. Tarjolla on jauhelihakeittoa, pehmeää leipää, marjoja ja niiden kanssa kermaviilikastiketta. Sudennälkä on Toivolanrannan yhtenäiskoulun kouluravintola. Koulussa toimiva valmistuskeittiö tekee ateriat kaikkiin Peräseinäjoen kouluihin ja päiväkoteihin.
Kouluruokailu päivän odotetuin hetki oppilaille ja opettajille
”Kyllähän ruokailu on se koulun paras tunti, vaikka opettajat hyviä tunteja pitävätkin”, tiivistää koulun rehtori Henry Leppäaho kysymyksen kouluruokailun merkityksestä. ”Hyvä ruoka, josta saa riittävästi polttoainetta sekä viihtyisä ruokailuhetki on kasvuikäisille tärkeää. Kouluruokailu on Toivolanrannan yhtenäiskoulussa vuorovaikutteinen ja sosiaalinen tilanne yli luokkarajojen. Meillä oppilaat voivat yläasteelta lähtien valita ruokailupaikat vapaasti.”
Opettaja Marjo Ek kaitsee ruokasalissa yhtä aikaa 26 ensimmäisen luokan oppilastaan. Ek pitää kouluruokailua tärkeänä ja toivoo, että kouluruokaa ja sen tekijöitä arvostettaisiin enemmän. ”Ruokailu on päivän odotetuin hetki niin oppilaille kuin opettajille ja se myös rytmittää hyvin päivää. Kouluruokailua tulisi tosissaan arvostaa ja toivon, että kouluruuasta ei puhuttaisi kielteiseen sävyyn. Ymmärrettäisiin, että Suomessa on näin arvokas kouluruokailusysteemi. Ruokapalvelu on suunnitellut meille monipuoliset ruokalistat ja saamme syödä vatsat täyteen. Ruoka on koulussa paljon vaihtelevampaa kuin kotona tulisi tehtyä. Meillä on täällä niin priimaa ruokaa, että ei voi kyllä valittaa mistään. ”
Koululaisten suosikkiruokia ovat muun muassa nakki- ja jauhelihakeitto, uunimakkara ja muusi, pinaattiohukaiset ja jauhelihakastike sekä lihapullat ja kalapuikot. Myös salaatit, porkkanaraaste ja lämpimät kasvislisäkkeet käyvät kaupaksi. Jälkiruuista banaanirahka ja marjat ovat herkkua.
Ravitsemistyönjohtaja Anita Haapamäki kertoo keittiöväen tekevän parhaansa, että kouluruoka maistuu hyvältä ja kouluruokailusta tulee oppilaille positiivinen kuva. ”Koemme olevamme asiakaspalvelijoita ja haluamme palvella asiakkaitamme koulussa mahdollisimman hyvin. Pyrimme olemaan iloisia, myönteisiä, reippaita ja välittäviä. Osalle kouluruoka voi olla päivän ainut lämmin ateria. Ymmärrän, että kaikista ruuista ei voi tykätä yhtä paljon. Pyrimme ruokapalvelussa silti siihen, että ruoka maittaisi ja sen avulla jaksaisi opiskella koko koulupäivän.”
Toisten arvostus tärkeää – kaikkien lenkkien pitää toimia
Haapamäen mukaan yhteistyö opettajien ja rehtorin kanssa on luontevaa ja vuorovaikutteista. ”Keskustelu, yhteistyöehdotukset ja esimerkiksi retkieväiden tilaukset tapahtuvat spontaanisti, kun opettajat käyvät syömässä. Oppilaat huikkaavat astioita palauttaessaan usein pitäneensä ruuasta. Olemme saaneet palautetta koululaisilta myös siitä, että meitä on helppo lähestyä.”
Myös rehtorin mukaan yhteistyö toimii hyvin. ”Kun järjestämme työhyvinvointitapahtumia, niin keittiöväki on mukana. Ruokapalvelu on vahva osa henkilökuntaa. Toisten arvostus on tosi tärkeää. Kaikkien lenkkien pitää toimia, että arki pyörii. Meillä se korostuu erityisen paljon, koska tässä on alakoulu, yläkoulu, lukio, esikoulut ja varhaiskasvatuskeskukset tiiviisti yhdessä.”
Ruokakasvatusta monin eri tavoin
Vähemmän hävikkiä
Ravitsemistyönjohtaja Haapamäki kertoo, että koululaisia ohjataan hävikin vähentämiseen opastamalla oppilaita ottamaan ruokaa ensin sen verran, kun olettavat jaksavansa syödä. ”Jos oppilaalla jää vielä nälkä, niin hän voi ilman muuta hakea ruokaa lisää. Seuraamme myös keittiössä ruuan menekkiä ja huomioimme sen seuraavilla tarjoilukerroilla.” Hävikkiviikolla ruokapalvelu konkretisoi lautashävikkiä pinoamalla kunkin päivän osalta jääneen ruuan määrän verran margariinirasioita päällekkäin astiapalautuksen läheisyyteen. Näin oppilaat voivat seurata, mitä lautashävikin määrälle tapahtuu viikon aikana ja kilvoitella hävikin vähentämisessä. Lautashävikkiä jää kouluravintola Sudennälässä kuitenkin yleensä aika vähän.
TET-harjoittelussa kouluruokailu tutuksi
Rehtori, opinto-ohjaaja ja ravitsemistyönjohtaja ovat suunnitelleet yhteistyössä uuden toimintamallin, jossa seiskaluokkalaiset suorittavat työelämään tutustumisen koulun keittiössä. Haapamäki kertoo, että kaksi oppilasta kerralla tutustuu yhden päivän koulun keittiössä, miten kouluruokaa valmistetaan ja voivat osallistua ruokapalvelun väen kanssa sovittuihin työvaiheisiin. ”Kouluruokailu tulee näin kaikille seiskaluokkalaisille tutummaksi ja läheisemmäksi ja tutustumme myös toinen toisiimme. Ehdotimme itse opolle voisimmeko aloittaa TET-harjoitteluun liittyvän toiminnan, kun kuulimme, että joissain kouluissa Seinäjoella on tällainen käytäntö.”
Toivolanrannan yhtenäiskoulussa opettajat voivat tulla tutustumaan luokkansa kanssa koulun keittiöön. Joskus ravitsemistyönjohtaja Haapamäki on kertonut keittiössä kotitalousluokille, mitä omavalvonta tarkoittaa kouluruokailussa ja mitä merkitystä sillä on.
Kouluruokailu on mitä suurimmassa määrin myös tapakasvatusta
Rehtori Leppäaho korostaa kouluruokailun merkitystä myös ruokailukäyttäytymisen opettelemisena. ”Meillä ruokailun aikana ei saa käyttää kännyköitä ja lakit ja huput otetaan pois päästä. Korostamme kohteliasta ja muita huomioivaa käytöstä ja keskustelua ruokailun lomassa. Ruokaa otetaan sen verran kun jaksetaan ja haetaan tarvittaessa lisää. Ajatus on se, että jokainen oppilas on jokaisen open oppilas, on sitten kyse ykkösluokkalaisesta tai lukiolaisesta ja kuka vaan opettaja voi opastaa oppilasta hyviin tapoihin. Koulussamme ruokailu on porrastettu niin, että jonoja ei muodostu. ”
”Ruokailu on yksi oppitunti”, kertoi opettaja Ek. ”Yritämme opettaa oppilaille hyvää pöytäkäyttäytymistä ja kiittämään ruokapalvelun työntekijöitä ruuasta. Jos ruokailussa tapahtuu jotain sopimatonta, niin käsittelemme asian rauhassa seuraavalla tunnilla luokassa. Mietimme, oliko käyttäytyminen sopivaa ja mikä olisi parempi tapa toimia.”
Kouluruokadiplomin hakeminen hyvä juttu
Seinäjoen koulujen ja ruokapalvelun yhteisityöryhmä kannustaa kaikkien koulujen rehtoreita, kasvatushenkilöstöä ja keittiöiden ruokapalveluhenkilöstöä hakemaan yhteistyössä Kouluruokadiplomia. Toivolanrannan yhtenäiskoulu ja ruokapalvelu suoritti Kouluruokadiplomin® helmikuussa 2018. Rehtori Henry Leppäahon mukaan Kouluruokadiplomin hakeminen oli hyvä juttu. ”Hakemisprosessin aikana järjestetyt tapaamiset olivat mukavia ja lähensivät eri osapuolia. Kouluruokadiplomin hakeminen lisäsi entisestään ruokapalvelun arvostusta ja hyvää yhteistyötä heidän kanssaan. Kerroimme vanhemmille diplomin suorittamisesta vanhempainilloissa ja tieto on kulkenut heille myös lasten kautta. Asiasta oli lisäksi juttu paikallislehdessä otsikolla: Meidän koulussa kouluruoka on huippuluokkaa. ”
Ravitsemistyönjohtaja Anita Haapamäki kertoo, että diplomityöryhmässä oli mukana rehtori, hän itse, kotitalousopettaja, luokanopettaja ja oppilaskunnan edustus. ”Kehitimme hakuprosessin aikana muun muassa malliateriakäytäntöä ja koululaisten ruokailutilanteen valvontaa. Erityisesti mieleen jäin keittiöväen saama positiivinen palaute.”
Onko teidän koulussa Kouluruokadiplomi?
Kouluruokadiplomi® on jatkuvaan itsearviointiin ja kehittämiseen perustuva työväline koululaisten ruokakasvatuksesta ja ruokailusta vastaavalle kasvatushenkilöstölle ja ruokapalvelulle. Tunnustus myönnetään koululle ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä koulukohtaisesti. Hakuprosessissa ja toiminnassa korostetaan yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä sekä ruokakasvatusta ja lasten osallistamista. Kouluruokadiplomin suorittaa koulun rehtori ja ruokapalvelu yhteistyössä diplomin hakemiseen liittyvien aihealuiden käsittelyn ja esille tulevien kehittämistoimenpiteiden jälkeen. Diplomin myöntää Ammattikeittiöosaajat ry.
kouluruokadiplomi.fi -sivustolta löydätte selkeät ohjeet diplomin suorittamisesta, taustatietoa aiheeseen liittyen ja muiden diplomikoulujen juttuja. Annan mielelläni lisätietoa: paivi.jamsen@amko.fi
Kuvaaja: Samuel Hoisko, Neliömedia
Teksti: Päivi Jämsén, Ammattikeittiöosaajat ry
9/2018
Juttu liittyy Miten Suomessa kouluruokaillaan kouluruokailun 70-vuotis juhlavuonna 2018? -juttusarjaan. Ammattikeittiöosaajat ry esittelee juttusarjassa kouluruokailua erityyppisissä kouluissa ”Hangosta Utsjoelle”. Juttuja julkaistaan noin kerran kuukaudessa juhlavuoden aikana. Juttusarjan toteutumista tukee Maa- ja metsätalousministeriö.
